Ajattelin päivitellä :) Inspiraation sain kun luin Peikkotytön ja Maryleanin blogeja...tuli hiukan nolo olo, koska pitäshän munkin nyt saada päivitettyä lähes päivittäin!! Ärsyttävää on se, että aika ei riitä. Nyt olen kuitenkin vähän hidastanut tahtia. Perhe oireilee sen verran, että nyt on PAKKO luopua jostakin. Ja se on niin rakastamani vapaaehtoistyö. Vähennän vain :) en lopeta kokonaan! Tietenkään.

Koulu, koti ja työ. Siinä on sellanen yhdistelmä. Kaikkia pitäsi keretä tekemään. Mutta eiköhän siihenkin tule helpotusta kun koulu loppuu jouluna 2013. Normalisoituu tämä elämä.

Ja kohta on taas kesä! Joulu tulla jolkottaa kovaa vauhtia!!

Ja nyt, niitä kuvia:

Aloitetaan kesästä. Tiuku se nautti joka hetkestä ulkona :) Takana kasvimaa. Tällä kertaa kasvamassa oli: Mangoldia, kesäkurpitsaa, spagettikurpitsaa, kolmee lajaa hernettä, papuja, sipulia, punajuurta, porkkanaa ja salaatteja. Yrttejä tässä maassa oli rakastamaani salviaa ja sitruunamelissaa. Kukkina löytyi samenttikukka ja kehäkukka.

Kasvihuoneella oli vaarin kasvattamana (osittain mun hoidossa :)) tomaatit, pinaatti ja kurkut.

Yrttispiraali oli täynnä kaikkea ihanaa: Kanelibasilikaa, vuonankaalia, timjamia, kissanminttua, ahomansikkaa, salviaa, minttua, silopersijaa, persiljaa, herneitä, sitruunamelissaa ja sitruunabasilikaa. Ja voi, varmasti unohdin jonkun tärkeän. Tämä spiraali rakentui tuon vanhan karahkan ympärille. Siinä oli ennen punaiset tulppaanit, mutta revein ne pois. Halusin rakentaa tämän :) ja heh, onko se nyt jo kolmas kerta kun vaihdan mieltäni tämän kohdan suhteen. Mutta tämä on pysyvä. Näistä yrteistä valmistui ihania ruokia kesäkeittiössä :) Ens kesänä varmasti kesäkeittiö on enemmän käytössä. Tai ainakin toivon niin!

Tähän väliin Osmosta lötköttely kuva. Koira voi hyvin, kiitos akupunktion! Aivan loistava hoitomuoto! Mietittiin tossa kaverin kanssa, että miksei me kokeilla sitä myöskin itse? Aina vaan viedään koirat sinne XD eli ens kerralla kun viedään niin piikkiä tulee myös omaan kehoon!

Oltiin pappan luona myös. Veli sai ostettua itselleen kameran ja yritti polleilla sillä. Nämä kuvat on otettu minun Sony cyber-shotilla :) tais olla niin että veli veti lyhemmän korren kokemattomuudellaan. Ei siihen kuvaamiseen välttämättä tarvita kauheen laadukasta kameraa, pääasia on että osaa käyttää sitä ;)

Papalla on myös tällainen moottoripyörä :) Jolla sitten ajellutettiin lapsosia :) kaikki viis lapsenlasta innokkaina odottamassa vuoroaan! Ja varsinkin meidän sälli! Se se vasta onkin moottoripyörä ihmisiä! Äitiä jo vähän pelottaa, mutta pappa sanoi viisaasti: mitä nuorempana ostat sille pyörän niin vanhempana menohalut on jo ajettu nuorena :) Onhan täällä kotipuolessakin vaarilla tallissa ihan honda monkey, millä sitten ajellaan aika usesti. Mutta sitten on kivaa ku päsee ison pyörän kyytiin!

Tämä kuva onkin sitten kesän uintireissuilta! Mentiin ihan limusiinilla rannoille :D Käytiin kaupassakin ja oli se varmaan näky kun minä nousen ihan hikisenä ja tukka sekaisin tuolta limusiinista ulos kahden riitelevän lapsen kanssa (veljen tyttö ja meijän sälli) XD Julkkiksia varmaan odottivat :) Mutta lapsilla oli hauskaa. Käytiin sellasessa moottoripyöränäytteyssä siskon lapsien ja veljen lapsen kanssa (ja mein oli kans mukana) tolla samalla härvelillä. Kyllä oli lapsilla NIIN hauskaa! Limusiini oli lainassa siis sattuneista syystä...

Loppukesästä käytiin siskon porukoiden kanssa Heurekassa, koska siellä oli noita jättiläisiä. Kuvassa siskon poika. Meidän poika pelkäs tota ihan kamalasti, mutta muut dinosaurukset oli kuulemma ihan nössöjä :)

Ja nyt päästäänkin osuuteen askartelu:) olen koko syksyn siis mennyt milloin missäkin projektissa työssä. On ollut kerhoa, leirejä ja joulumarkkinoita. Siivouskeikkaa ym ym. Ja osan näisä töistä olen tehnyt vapaaehtoisena. Ihan vain kartuttaakseni osaamistani. Ja ihan omaksi ilokseni. Olen tarvinnut tätä, ihan oman mielenterveyden takia, vaikka mitään hätää ei ole ollut :) Olen vain ikikiitollinen siitä että olen löytänyt oikean työporukan ympärilleni! Se jos mikä on voimauttavaa! (huomatkaa, koulusta jotain sanoja tarttunu ;))

Eli joulumyyjäiset Vihdin 4H-Yhdistyksen nuorisotyön hyväksi...olen väsännyt tälläistä:

Sydämiä ja sydämiä ja vielä kerran sydämiä. Nämä kulkevat nimellä Väriterapiasydämet. Niitä saa ostaa minulta 4e hintaan ja tuotto menee puhtaasti nuorisotyöhön. Näitä on ollut ihana virkata. Olen niin iloinen näitä virkatessani. Jokainen heistä on yksilö, yksikään ei ole samanlainen.

 Nämä huopaheijastimet on 2e kipale ja ovat osittain nuorten itse tekemiä. Minä tietty oon näitä eniten väsäillyt, mutta nuoret ovat sitten auttaneet heijastinten laittamisessa ym.

Tässä sitten hieman myyntipöytää joulumyyjäisistä. Nuo sellofaanijutut ovat kukkasia jotka on istutettu kahvikuppeihin: aloe veraa, kaktusta ja joku köynnöskasvi, en muista mikä :) nämä ovat 4e kpl. Pöydällä on myös syttyruusuja, mutta niitä ei oikein näy. Ja kuivatut suppilovahverot on myös tuolla piilossa. Niiden hinta on 4e ja ovat pakattu minigrip -pusseihin (1/2 litran). Olen itse kerännyt ja kuivattanut. Suppilovahveroita olikin tänä syksynä, niin kuin muitakin sieniä, aivan valtava määrä! Niitä löytyy varmasti vieläkin. Villasukat ovat meillä myynnissä, mutta tulevat eri yhdistykselle -> Vihdin Vanhusten Tuki ry:lle, tuotteet ovat vanhusten tekemiä. Villasukkien hinta riippuu (8-20e kpl) koosta.

Pakko tähän loppuun laittaa kuva kaktuksesta jolla on silmät :) lähti tämäkin lahjaksi eräälle mummolle! Näitä erikoisuuskaktuksia löytyy myös. 2e kpl.

NIin ja vielä. Meidän lapsu täytti 28.11 3 VUOTTA!!! Onnea rakas lapseni :) hän teki itse kortit. Värityskuva ja sitten vaan väriä käteen. Sitten väritettiin ja mietittiin mikä kortti tulee kenellekkin. Sitten leikattiin ja liimatiin kuva korttiin ja kirjekuoreeseen. Hyvä minä kun muistin ottaa valmiista kortista kuvan.....Synttäreillä tarjottiin toasteja, salaattia ja kaikkea mässyä. Kummitäti leipoi kakun ja hyvää muuten oli!! Siitäkään ei kuvaa :( mun kamera oli ollu yön autossa ja kun sen toi sisälle se veti huuruun koko kameran...sillä mitään voinu kuvata :( mutta vieraat kuvas ja mä odottelen tällä hetkellä niitä saapuvaksi itselleni.

Huhhuh, tähän päivitykseen meni muuten 1,5H! Kamalan hidas ladata noita kuvia tonne albumiin...mutta en silti luovu vuodatuksesta :) 
Tänään on ihana päivä, ulkona on pakkasta ja aurinko paistaa. Pojat nukkuu ja mä kirjottelen hiljaisuudessa. Tänään aloitetaan joulukorttisavotta ja joululahjapaja. Toivottavasti saan niistä lahjoista kuvaa otettua ja laitettua tänne. Kiire, mene pois minusta!

Hyvä mieli ;)

Terkuin, Omii

Tjuuh. Olen sanonut että sitten leikataan tukka pojalta kun hän sitä itse haluaa. No maanantaina hän oli reippaana poikana selittänyt vaarille et: "Tarttis päästä parturiin".

No ei muuta kun aikaa tilaamaan. Se aika oli tänään 15.30 ja poika lähti vaarin ja isin kanssa yhdessä parturiin. Minä jäin kotiin koska ajattelin että se on minulle kova pala. Niin kuin onkin. Olisin saattanut tulla katumapäälle ja pistää pelin poikki.

Mitä, puolisen tuntia olivat siellä ja kun ovi aukesi poika huutaa iloisena ovelta "ÄITI mulla on uus tukka!" Ja minä suljin silmäni että voi luoja se näyttää varmasti oudolta. Juu ei näyttänyt. Tytöltä ennemminkin. Aikaisemmin poika oli näyttänyt vain pitkätukkaiselta pojalta enkelikiharoineen. Nyt hän näytti polkkatukan omaavalta tytön tylleröiseltä! Voi että olin pettynyt.

Olin siis selittänyt että JOS poika ei anna leikata, niin vähän tasoittakaa, mutta jos hän antaa leikata niin antaa mennä. No mieshän oli sitten sanonut että sama tyyli ja takatukkaan ei kosketa kuin vähän vain. VOI TYYLITAJU SENTÄÄN!

Minä sitten soittelemaan kaikki parturit läpi. Juu ei aikoja. Mitä mä teen mitä MÄ TEEN! Hirvee raivo :D
 

Se on muuten ovela paikka tuo YOUTUBE. Hakusanat "how to cut boys hair short"  "how to cut kids hair" tuottivat tulosta ja 10 minuutin katselun jälkeen nostin penkin pöydälle, istutin pojan siihen ja hain kaikista terävimmät sakseni ja kamman. NIPS NAPS NIPS NIPS NAPS. NAPS. 

Eikä itkettänyt tai kaduttanut ollenkaan. Minun poikani ei näytä enää polkkatukkatytöltä. Että kiitos ja kumarrus YouTuben ihmeellisen maailman minun poikani menee huomenna kerhokuvaukseen poijan näköisenä. Hienoa on kertoa pojalle että 3v kuvassa on muuten äidin leikkaama tukka :) ja sitä edeltävä parturi-episodi.

Terkuin, Ison pojan äiti

On se että kävin ISTUMASSA askartelupöytäni ääressä. Katselin tavaroita, pläräsin kansioita ja katselin ostettuja juttuja jotka edelleen olivat paketissa.

Mielessäni oli mitä voisin lahjoittaa työpaikalleni. Mitkä voisin ihan surutta myydä. Järkyttävää. Mistään en kuitenkaan ole valmis luopumaan.

Selailen askartelulehtiä, inspiraatio on näin syksystä huipussaan! Ja minä en kuitenkaan tee mitään!? Haluaisin postia. Mutta jos osallistun vaihtoihin, pelko on etten saa lähetettyä paketteja ajallaan. Aika. himputin AIKA! Joku asia pitäisi jättää pois että ehtisi harrastamaan.

Nyt on kuitenkin niin että, koulu ja työ menee edelle. Perhettä unohtamatta. Ja askarteluharrastuksen tilalla on vesijuoksu. Kyllä mä ehdin vielä askartelemaan, tarkoitan sillee itsekseen. Nyt täytyy vain harrastaa kerhoissa askartelua. Pitää keskittyä siihen mikä on tärkeää? 

Syksy on niin ihana nyt. Jotenkin tuntuu hyvältä. Aurinko paistaa ja tänään olen kerännyt luonnonmateriaaleja kerhon korttijuttuihin :) ens tiistai menee metsässä kahden kerhon kanssa. Etsimme sieniä ja materiaaleja syksyn askarteluihin. Se on hienoa. Onhan sekin askartelua :) Tässähän se tuleekin: haluan kehittyä ohjaajana :) joten se vaatii jostakin luopumista. Onpas sekavaa. Heh.

Siis syksystä. Odotan että saan nostaa viimeiset porkkanat maasta, kehäkukat pudottavat lehtensä ja saan kerättyä siemenet. Tänään poimin niitä viimeisiä kukkasia kuivatettavaksi. Ja muutamat yrtit pitää kuivata kuten sitruunamelissa ja salvia :) Ja sitten: OIH! Syystyöt alkakoot! Niin että ensi keväänä ne kukoistavat taas kun lumi sulaa. Ihana mullan tuoksu, viilenevät illat. Kynttilöitäkin olen ruvennut polttelemaan! Hyvä mieli on syksystä vaikka vähän surettaakin tuo yllä mainittu asia :)

Voi kuulkaa. Minun pitäisi päästää rakas enkelikiharapoikani parturiin! Miten sen pystyy tekemään? Ihanasta enkelikiharasta tulee iso poika! Nyyh. Mutta ehkä on aika? Mutta noi pienet pitkähiuksiset pojat on niin ihania! Varsinkin kun ne hiukset ovat ihan pellavanvalkoiset!!!! Mutta päivähoitokuvaus on ensiviikolla..pitää niitä ainakin lyhentää! Jos laittas sellasen kasaritukan XD siili ja sitten pitkät hiukset :) tai muuten lyhyt mutta hiiren häntä letillä takana <3 hih.

No joo, mutta mä nyt lähden tästä turisemasta tonne ulkoilimaan!

Ihanaa syssyä kaikille!

Ajatukset jotka pitää saada muistiin.

Tarvitsen kirjahyllyjä. Haluan kirpputorille. Jaksaisimpa siivota joka viikko.

Mulla on taas angiina. Tosin se on jo helpottanut aikalailla. Tän vuoden kolmas angiina. Kaikista kamalin tauti ikinä. Ja mulla kun se pistää mut ihan sänkyyn valittamaan. Särkee joka paikkaa ja ihan oikeasti ainoa tapa lievittää on ääntää. Tulee vähän mieleen synnytys mutta synnytys on paljon kivempaa. Tietää että siiä seuraa jotain hyvää. Kävin ihan terveyskeskuksessa päivystyksessä, missä en yleensä käy. Oon tottunu pääseväni yksityiselle heti, mutta tietenkin oli perjantai ja kaikki ajat täynnä. Mutta joka kerta kun joudun kunnalliselle menemään kokemukset sieltä on vain hyviä :) nytkin oli niin pirskutin komea ja mukava lääkäri ettäh! Yleensä nää päivystävät kattoo ihan hissukseen ja mutisee jotakin, antaa reseptin ja heittää ulos. Mut ei perjantaina :) Mun olo oli ihan kamala, kuumetta oli 39 astetta ja haisin hielle :D Mut joo, oli siellä muitakin jotka mua hoiti: hoitsu joka oli todella mukava ja nielunäytteenottaja oli oikein ymmärtäväinen :) Oon tässä kyllä paranemaan päin.

Niin siivousurakka jäi sit siihen kun tulin kipeeks. Oon täällä vähän tehnyt uutta järjestystä ja järkkäilly tavaroita. Plus ottanu kaiken turhan kirppislaatikkoon. Haluisin keittiön järjestykseen ja astianpesukoneen. Jos jollain on nurkissa ylimääräistä astianpesukonetta niin voitas käydä kauppaa? Mieluiten pk-seudulta. Mä olen sanonut että en ota astianpesukonetta siihen saakka kun itse jaksan tiskata. Nyt on tullut stoppi. Koulu, työ...ei oikein kerkee tiskailemaan.

NIin ja keittiö sikskin kuntoon että voisin ajatella tuleva joululahjoja. Voisin levittäytyä siihen lehtiä selaamaan.

Yläkerran askarteluhuonekkin on muuten siivottu. Siellä on hieno retrovieras/askarteluhuone, mutta se kaipaa vielä järjestelyä askartelutavaroiden saralla. Olenkin tässä miettinyt useaan otteeseen että miten joillain on varaa ostella askartelutarvikkeita koko ajan? MInäkin tein sitä kyllä, mutta kun tämä tauko tuli niin en ole pahemmin ostellut mitään. Ihan hirveitä määriä jotkut ostelee. Ymmärrän kyllä ne jotka työkseen tekee, mutta ne jotka harrastelee :) Ihmettelen vain että mihin ne käyttää ne tavarat. Nimimerkillä yksi huone täynnä askartelutarviketta!!! :D Ehkä olen vain kateellinen kun jollain on rahaa vielä ostaa askartelutavaraa, sillä hinnat on nousussa niissäkin tavaroissa.

Niin siis pitäisi aloittaa askartelemaan. Ideoita on vaikka minkämoisia! Ja yksi hyvä teko itselle-elämä vaatisi sitä, että askartelisi jotakin päivässä. Rakas harrastus on ihan jäänyt koulun varjoon. Toki me tehtiin tunneilla viime vuonna vaikka mitä koulutoveriemme kanssa, vastalauseena niille ihmisille jotka luokallamme kutoivat joka tunti. Se levisi kuin kulovalkea :D Tehtiin lähinnä helmitöitä..mutta mahdollisuudet oli vaikka mihin! :D ehkä sitä jatkaa enslukuvuodelle. Mutta se ei ole sama kuin askarrella yksikseen.

Haluan askarrella, tehdä joululahjoja. Joulukortteja.

TYö. Olen miettinyt tässä pitäisikö minun jättää työt. Siis kerhonohjaukset vähemmälle.Viime vuonna harmitti niin vietävästi kun en osannut sovittaa koulua ja työtä oikein ja siinä jäi kummatkin vähän retuperälle. Sen kyllä huomasi :( Mutta joskus pitää todeta että kaikkeen EI VAAN yksinkertaisesti pysty. Tänä syksynä on tosin eri juttu. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni tehnyt kerhoille kunnon suunnitelmat. Olen aina mennyt mutulla. Mutta viime vuosi kertoi sen että jos haluaa tehdä hyvin kummatkin, koulun ja työn niin pitää suunnitella. Jospa kuitenkin kokeilisin vielä :)

Poika. Kasvanut kamalasti. Ja alkaa olemaan aika hulivili. Osaa jo vaikka mitä. Hauskaa katsottavaa ja kuunneltavaa. Mutta jotenkin minusta tuntuu että en anna hänelle tarpeeksi. Harmittaa ihan vietävästi sekin. Mutta eiköhän se tästä.

Voi, pitäisi laitella kuvia piakkoin kaikesta! Mulla on kamalasti kuvia joita näyttää. Kasvimaalta, kesäkeittiöstä....paljon kaikesta muustakin. Pitäisi vain saada aikaiseksi! Alkaa jo itseäkin ärsyttämään tämä kuvaton blogi :)

SIitä muuten puheen ollen. Koska askartelu on jäänyt selvästi vähemmälle ja tästä on muotoutumassa enemmän koko elämääni (sehän on aina sitä ollut :)) käsittelevä niin ehkä se pitäisi muuntaa kokonaan sellaiseksi. Minua kiinnostaa seuraavat asiat enemmän kuin askartelu:

- oman pään sisäiset ajatukset ja niiden selventäminen sekä kehittyminen

- opiskelumotivaatio ja sen kehittäminen

- kasvimaa, luonto

- kirjat joita keräilen

- ruoka

- uudet elämän tavat ja niiden käyttöön otto

- luova kirjoittaminen, ylipäätään kirjoittaminen

HAHAHA rupes ihan naurattamaan toi miten otsikoin noi! Ihan kun koulun eesseiden aiheita! XD o_O  ai kamala sentään. No mutta se on totuus. On vielä vaikka mitä mitkä pyörii päässäni tällä hetkellä, mutta musta tuntuu että pitää lopettaa kun tuo hulivilinä alkaa oleen sen verran raju että heitän meidät pihalle olemaan ja kohta meille tulee muuten vieraitakin. Pitänee mennä tuonne yläkertaan iltasella koneen kanssa istuksimaan. Jos laittais niitä kuvia ja kertois vähän viimeviikkoisesta työpestistä :) ja niin niistä levykkeistäkin (laitoin itselleni muistiin ton ed. :D)

Sekava oli kirjoitus, mutta niin on tällä hetkellä kirjoittajan ajatuksetkin, toivottavasti saitte selkoa!

Omii

Väsynyt ainaiseen kireyteen, joten päätin että nyt alkaa yksi hyvä teko itselle päivässä-elämä. Se alkoi jalkastudiolla hetki sitten. Laitoin tassut kuntoon.

Jalat ovat kuitenkin ne, jotka päivittäin joutuu minua kantamaan. Äiti sanoi myös joskus että jalat näyttää sen missä kunnossa sisäelimet ovat. Elikkäs jos kovin koppuraiset niin voi sanoa että elimistö ei ole kunnossa. Niimpä. Joten jalat.

Nyt koitan tällaista kireyden poistamiseen :), että teen jonkun hyvän teon, mikä auttaa rentoutumaan. Se voi olla vaikka istumista yksinään hetken jossakin rauhallisessa paikassa.

Olen siis aika kireä ihminen. Tai siltä minusta tuntuu. Joten testataan osaanko rentoutua ja päästää vapaalle edes hetkeksi. Kyllä maailma pyörii sen 15 minuuttia ilman minuakin. Hyvä olo lähtee sisältä, itsestä.

Kunnon ukkosta odotellen, Omii

Mutta miten joku ihminen voi saada toisen niin lyttyyn. Minä olen vahva, innostunut ihminen. Mutta nyt. Tuntuu kuin ei olisi mitään. Harmittaa kaikki ja ei kiinnosta mennä huomenna sinne minne pitäisi mennä vaikka tämä henkilö joka minulle tämän olotilan on saanut ei ole paikalla. Mä olen ollut niin intoa täynnä ja löytänyt paikkani. Nyt vain lähinnä tuntuu etten halua palata sinne missä olen tuntenut olevani kotona. Löytänyt vertaisiani.

Mitä oikein tapahtui? Asiaa olen tänään puinut ko. henkilön kanssa pomoni kehoituksesta, mutta miksi minusta sitten tuntuu tältä. Olenko pettynyt itseeni vai mitä tämä on? Miksi olen niin loukkaantunut. Otanko kaiken liian henkilökohtaisesti? Pomoni sanoi että minusta tuntuisi loistavalta kun olen ilmaissut tunteeni. Ei minusta tunnu. Ei todellakaan.

Olen tullut siihen tulokseen ettei hän halunnut kuulla minua ja hän loukkasi minua todella! Minä olen ammattitaitoinen, osaan hommani ja paljon muuta! Ei kukaan voi viedä sitä mattoa minulta alta. Minä en ymmärrä! Minua itkettää, surettaa, vaivaa! Ja minähän vatvon jos haluan. Minä olen tehnyt hänen mielestään virheen. Minä en tehnyt väärin!

Mutta nyt minä olen kelvoton, mutta hyvä ohjaaja, mutta silti kelvoton.

Mistä näitä ihmisiä oikeen tulee? Mikä heitä riivaa? 

En minä voi tehdä mitään jos minulle ei anneta mahdollisuutta. Päälleni puhutaan ja sanotaan anteeksi saanko minä sanoa ja kertoa. Siinä nekin ihmiset jotka tulevat työskentelemään meidän kahden kanssa ihmettelee että mitäs nyt? Mutta en minä ole huono ohjaaja enkä varsinkaan huono vastuuohjaaja! Minulla on paljon opittavaa, mutta olen jo paljon oppinutkin. Kukaan joka ei minua tunne, voi sanoa että olen nolla. Siltä minusta on tuntunut, että minulle sanotaan että olet nolla.

Paska kolme viikkoa. Olispa jo ohi niin ei tarvitse enää vaivautua. Teen sen minkä lupasin ja poistun paikalta. Olen syvästi loukkaantunut.

Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Paskat. Niiden kanssa jotka tekevät toiselle näin paskan olon ei tarvitse tulla toimeen! Minä voin aina valita kenen kanssa teen töitä ja olen. Minun ei tarvitsee kyykistellä ja mielistellä ketään.

Tekisi mieleni kirota.

Onneksi tämä on kohta ohi ja voin keskittyä perheeseen. Ja kouluun. Ne rästitehtävät on saatava hoidettua. Sitten pitkä loma jolloin aijon vain OLLA!

Hurjan surullisen pettynyt OMii :(

Onpas kevät ja koko VUOSI mennyt nopeasti!

On ollut kaikenlaista. Lähinnä kiirettä. Ettei ole kerennyt oiken blogia kirjoittelemaan, vaikka olisi vaikka mitä kerrottavaa.

Ja nyt kun on täällä koululla, tietokoineilla ollaa, ei tule mitään erikoista mieleen :D hassu tämä pääkoppa. Mulla on ollut tässä mietteissä uudet tuulet. Askartelun saralla on vähän hiljaista, mutta siihenkin on into tallella. Aika vain ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen ja jostain on luovuttava hetkellisesti. Ja tässä kohtaa se on näköjään ollut tuo askartelu ja blogin kirjoittaminen.

Harjoittelujakso loppui juuri ja alkoi tällainen orientaatio. Harmittaa ihan kamalasti olla täällä, kun harjottelussa oli niin kivaa. Mutta paremmalla mielellä kuitenkin nyt koulussa kun viime syksynä. On mielenkiintoiset aiheet. Mutta silti. Olisin mielummin töissä tuolla. Olemmekin tässä vähän jo suunnitelleet mun syksyä ja tänään saan tietää miten se etenee. En lopeta koulua, mutta jotain muutoksia tähän on saatava, turhaudun täällä ollessani....Mutta onneksi meillä on maailman kivin tehohopsari, joka lupasi ottaa selvää!

Poika on muuten aikas iso jo. Potalle opetellaan vasta nyt, mutta se onkin ollut suht helppoa. Hän osaa jo hienosti :) mitä nyt pikku vahinkoja sattuupi. Puhua pulpattanuthan se on jo iät ja ajat. Nyt alkaa vähän vain se uhma nostamaan taas päätään :) poika täyttää 28.5 kaks ja puoli vuotta! Aika menee niin hurjan nopeasti.

Niin ja kun tää kesä on nyt tulossa niin tietty nää puutarhahommat on päässy kovaan vauhtiin :D toivottavasti saadaan satoa taas! Painotan nyt nää kasvatettavat siihen mitkä voipi varastoida :) kaikki mitä viime syksynä tuli niin on syöty.

Ainii joo. Onhan meillä sattunutkin jotain. Jääkaappipakastin meni rikki ja ollaan tässä oltu 1,5 kk ilman jääkaappia...onneksi on kellari. Odoteltu ollaan siis vakuutusrahoja. Ja nyt pitäisi sitten löytää yhteinen aika ja mennä ostamaan uusi. Mutta pian.

Jaahas, nyt alkaa tehtävien tekeminen joten tältä erää heips. Päivittelen sitten kun kerkeen. Iloista kevättä kaikille!

Omii

Heipparallaa tännekkin.

Niinhän minä lupasin että kirjoittelen tiuhempaan, mutta en sitten kuitenkaan. Monta kertaa olen käynyt aloittamassa, mutta sitten olen vain ajatellut että ei ole mitään kerrottavaa kun tämähän on askartelublogi...tai oli ainakin alunperin :)

Nyt on niin muka kiirettä. Tai ei ole edes kiirettä. Jotenkin ei vain riitä aika kaikkeen. Koulussa menee kohtalaisesti. Vähän on rästissä tehtäviä jne. Mutta kaipa se siitä. Inhoan vain sitä että kaikki pitää tehdä esseeksi tai powerpointilla. Miksi ihmeessä. Kun on miljoona eri tapaa tehdä toisinkin...huokaus.

Osmokin on taas todella kipeä. Se sai maanantaina laastarin kylkeen ja piikin niskaan. Reseptilääkkeitä kaksin kappalein, joista toinen on kolmiolääke. Nyt ollaan tänään menossa ortopedille ja tiedän mitä se siellä sanoo, ihan turhaa sinne on tavallaan mennä. Leikkaukseen se kuitenkin ehdottaa. Ja tässä nyt mietitään onko siihen varaa. Lähemmäs 1000e per jalka menisi. Ei siinä mitään jos olisi vain toinen lonkka, mutta kun on molemmat ja vielä siihen molemmat polvet päälle + selkä. Viime syksynä käytiin uudelleen magneettikuvassa ja se kertoi että selässä on kahdessa kohtaa epämuodostuma. Mutta kipuilu ei kai johdu selästä vaan isompi ongelma on lonkat. Ja nyt ku mennään tonne ortopedille se kertoo hinnan ja me päätämme onko rahaa (ei ole) ja jos on kovin kallis niin joudumme päätymään ikävämpään vaihtoehtoon. Tuntuu pahalta että ei voi tehdä kaikkeensa. On kuitenkin annettu mahdollisuus parantua. Mutta miksi kaikki maksaa niin paljon.. huokaus. Ikävä katsoa kun toinen on ihan kipeä. Minä haluaisin kokeilla leikkausta koko sydämmestäni, mutta ei vain ole rahkeita. Kai.

Askartelut on jääny ihan kokonaan. Intoa olisi kyllä, mutta jotenkin kun tuo pöytä siirtyi tonne yläkertaan...olen laiska enkä jaksa kivuta sinne. Yläkerrassa on siis edelleen vintti täynnä tavaraa ja se yksi pikkuinen lämmin huone. Sinne huoneeseen pitää mennä kylmän tilan kautta. hyrr.

Ja kasvimaajututkin on aloitettu. Suunnitelmat on pitkällä ja siemenet on tilattu ja ne on tulleetkin jo. Nyt pitää vielä hankkia mullat sun muut. Sulis jo toi lumi, vaikka lumesta pidänkin ja talvesta. Mutta nyt ois kiire kasvattelemaan vihanneskia.

Mutta mun pitää nyt lopetella kun pitää saada eläinlääkäri kiinni. Olen hukannut magneettikuvat :D ja pitää niitä nyt metsästää sitten tuolta eläinlääkäriltä.

Omiii

Voi himputti kun siitä on aikaa kun viimeksi tänne kirjoittelin!

Nyt vasta sain koneen kuntoon! Tarina on varsin pitkä ja voin kertoa että luotto noihin tietokoneen korjaajiin on täys pyöreä nolla!

Ensiksi vein koneeni paikalliseen koraamoon jossa se vain siis puhdistettiin. Vein kotiin tyytyväisenä ja sitten se kosahti. Edelleen oli se ongelma mitä käskin korjata, mutta tämän tyypin mielestä homma tulee minulle kalliiksi. Ihan sama saakeli jos haluan että se korjataan. Viimeinen niitti olikin sitten se kun se kone ei sitten auennut ja soitin kyseiselle korjaajalle. Hän totesi sitten vain siihen noh, olihan siinä kaikkee pikku vikaa...kysyin sitten häneltä että mikä korjaaja sinä olet jos et kerran korjaa jos löydät jotain vikaa?!! Plus sen että ikinä enää en tuo konettani sinne, enkä myöskään mainosta kovin hyvään sävyyn kyseistä paikkaa jos sitä minulta kysytään.

Lähdin sitten viemään asiaa eteenpäin kotivakuutuksen kautta ja niinhän se oli että se lähetettiin vakuutusyhtiön osoittamaan korjaamoon. Eipä aikaakaan kun tuli viesti että koneesi on korjattu ja lähtenyt kohti kotia. Juu nopeeta toimintaa. Mutta kun sain koneen käsiini ja avasin sen luki näytöllä "operating system not found". Sanotaanko nyt niin että tuossa vaiheessa meinas palaa tukka, niin kovasti sauhus päässä. Koneen korjauspaperissa luki että koneen toiminta testattu. Minä sitten reklamaatiota lähettämään sinne ja kysyin että onko koneen toiminta normaalia jos näytössä lukee tuo. Että missä vaiheessa se on sitten hukannut/rikkonut kovalevyn, matkalla vai ovatko he buutanneet koneeni? Vastaukseksi sain että matkalla on tapahtunut jotain ja että lähetä takas.

Ei siinä mitään...mutta kun saa ees taas lähetellä! Ja sitten ennen joulua tuli soitto kyseiseltä korjaamolta että mikäs tässä koneessa nyt oli vikana? Selitin sille ja se sanoi että juu, oltiin laitettu kovalevy väärään kohtaan kiinni!! VOi v.....u!! pääs multa :D sitten se vielä kysy multa että onko jotain muuta mitä tässä koneessa on? Olin sille että eikös se ole sun hommas se selvittää!!

Ihan ihme porukkaa. Tässä välissä kerkesin itselleni toisen koneen tilaamaan ja nyt se korjaamolla ollut kone on postissa tulossa mulle päin. Tiedä sitten toimiiko....mutta siis tämä syynä siihen ettei minua ole näkynyt pahemmin täällä.

Askarteluja olen kyllä tehnyt. Joululahjat ym. mutta niistä haluan kertoa erikseen! Tässä on tätä kouluhommaakin niin sekin verottaa vähän aikaa pois täältä. Mutta yritän korjata tilanteen!! :) mutta nyt pitää lopetella.

Kiitokset Peikkotytölle kortista!! Mä en tänä vuonna lähettänyt kenellekkään kortteja, kun en kerennyt, jaksanut, viitsinyt tehdä. Joten ens vuonna uus yritys. Saralle kans kiitokset jouluntoivotuksista :) hyvät uudet vuodet teille molemmille!

Hyvää uutta vuotta kaikille!!

Omii

Kone on edelleen rikki. Menossa korjaukseen...vakuutuksen kautta lähdin hommaa nyt viemään...katsotaan kui käy.

Täällä nää päivät menee, koulussa. Olen jo useaan otteeseen tässä miettinyt että lopetan. En tiedä mistä johtuu, olin silloin niin innoissani kun hain kaksi vuotta sitten. Voiko ihminen muuttua niin paljon kahdessa vuodessda että ala jolle haluaa ei enää kiinnostakkaan. Toisaalta :D mua kiinnostaa niin moni ala...ja sitten on tää, siitä on niin kamalan kauan kun olen viimeksi koulun penkillä istunut...että varmaan sekin kun tuntuu ettei osaa mitään tehdä.

En kuitenkaa tee hätiköityä päätöstä :D haen kyllä kevään haussa sinne restonomi puolelle....katsotaan nyt miten käy, vaihdanko sitten alaa. Töitäkin löytyis, että sitäkin olen miettinyt että minkä hiton takia mä täällä tätä opiskelen kun kerran oon jo alalla töissä ja pystyn sitä kautta kouluttamaan itseäni. Mies sanoi että saat parempaa palkkaa...ja minä vastasin että en mä tätä työtä tee että saisin hirveen palkan, vaan siks että mäkin saan siitä jotain takaisin (muutakin ku rahaa) ja tykkään siitä. Mä tulen toimeen pienemmälläkin rahalla...kamalan vaikeita asioita :D toivois joskus että joku tulis ja kertois mitä pitää tehä. hehe.

Poikakin on kasvanut ihan vauhdilla. Kaksvee synttärit lähestyy hurjaa vauhtia ja poika osaa vaikka mitä! Osaa puhua monen sanan lauseita ja aakkoset ja numerot tulee ku kaupan tiskiltä :) ei ei, ei äiti ole opettanut vaan ollaan vaan luettu kirjoja paljon. Hoidossa menee hyvin ja hoitotäti on kiva! ihana suorastaan.

Mutta nyt tää jutustelu taas loppuu lyhyeen kun pitää kipittää tonne tunnille. Mutta kaipa tämäkin antaa jotain teille lukijoille jos niitä enää on :D hehe. Elossa ollaan ja puksutellaan tasasesti eteenpäin ala- ja ylämäkiä!

Yritän kirjoitella askarteluista piakkoin lisää!!

Omii