Tosiaan joo.

Torstai iltana lähettiin sitten kohti sairaalaa, ihan vaan tarkistamaan että kaikki on ok. Siellä oli sitten se remppa käynnissä ja kätilökin sanoi ensimmäisenä, että minnehän me teidät nyt laitetaan katsottavaksi. Päästiin synnytyssali 1:teen ja siellä otettiin käyrää ja katottiin kohdun suu. Ja jäätiin sitten kätilön todettua että 3cm on auki. Sekin sali missä oltiin oli menossa seuraavana päivänä remonttiin... No otettiin vähän ilokaasua ja olin ihan sillä mielin että muuta en tarvii. Joo. Enpä.

Seuraavat kovat supistukset tuli niin ei voi sanoa muuta kun että hattua nostan niille jotka synnyttävät ekan kerran ja ilman mitään. Mulle laitettiin sitten epiduraali ja sitä sain sitten toisen annoksen kolmen aikaan yöllä ja siitä sitten ennen seiskaa, klo 7.55 ponnistin ekan lapseni synnytysjakkaralla maailmaan. Ei voi sanoin kyllä kuvata. Mutta se ponnistusvaihe kesti mulla tasan 25min. Synnytysjakkara ja epiduraali = isot plussat.

Poika siis tuli, niin ku pitikin :) 3250g ja 50cm pitkä. Pisteet oli 9/9 sinisyys vei pisteen.

Mä pelkäsin etukäteen että saan ruman ja lihavan vauvan, mutta seuraava päivä menikin sitten itkiessä että herranJUMALA että osaa olla kaunis ja siro laps. Ja itkenen ei meinannut loppua kun tajusin siinä vauvaa katsellessa että sehän on niinku Mummi. Mun äiti. Koko lauantaina en muuta tehnyt ku itkeny. Ilosta ja surusta ja kaikesta. Mutta niinhän se kai kuuluukin itkeä.

Sain parit kaveritkin, kun olin 4 hengen huoneessa :) Loppuaika synnärillä meni sitten rupatellessa niiden kans ja tukien sitten tätä tyttöä jonka kanssa sitten vielä vaihdettiin numerot. Samat itkukohtaukset sai kun minäkin :)

Poika syntyi 28.11.08 klo 7.55 ja tänään ollaan kotiuduttu ihan muutama tunti sitten. Vauva nukkuu sohvalla ja eläimet on ihmeissään. Tiuku kantoi äsken hiiren sisään....KIVA! Mutta eipä tässä tämän enempää :D Olo on kevyt ja iloinen.

Omii ja pieni suloinen poika-vauva