No tänne. On vähän ilosta uutista..mutta harmikseni en voi sitä kertoa :D se pitää pitää salaisuutena hamaan ikuisuuteen saakka...tylsää koska olen ihminen joka ei osaa pitää tollasia asioita sisällään, mutta sen nyt vaan on niin että nyt täytyy. Huokaus. Mutta iloista on.

Tässä on päivät taas menny jos minkinmoisessa kiireessä. On kerhoja ja siivouskeikkaa. Pojan kanssa olemista. Siivoomista, ruuan tekemistä jne. Kotiäidin elämää..tosin en ole kotiäiti koko aikaisesti...voiko sanoa että osa-aikaisesti...ei. Olen osa-aikaisesti töissä.

Askartelut on näköjään vähän jäissä kun tuo kevät siivottu pöytä on taas tupaten täynnä tavaraa...tulee laskettua kaikki ylimääräinen siihen.

Täällä on sulanu melkein kaikki lumet, oi ihanaa! Päästään pojan kanssa ulos leikkimään! Tosin ensin pitää tehdä portti ettei poika juokse tielle. Meillä kun tuo liittymä vetää mukavasti alamäkeen...niin siitä on sitten kivat vauhdit juosta. Ja kun Mumma ja Vaari asuu tien toisella puolella niin on vaara että poika juoksee sinne ymmärtämättä sitä vaaraa. Mies on siinä jäänytkin auton alle 7-vuotiaana. Oli ensimmäisiä medihelipotilaita. Onneksi oli mediheli, ei olisi tässä elämässä enää kiinni.

Ajattelin tällaisen pikkupäivityksen laittaa, kun en varmaan viikonloppuna kerkee päivittämään, on koulutusta ja sitten ensi viikolla paljon siivouskeikkaa ja kerhoja. JA KAUAN ODOTETTU laivareissu tyttöjen kesken! Ihanaa. Menemme kannustamaan rakasta ystävääni Miss xl osakilpailuun :) Kivaa siis tiedossa.

Mutta nyt tältä erää sanon heippati!

Ihanaa kevään odottelua kaikille!!