Mä oon tehnyt kaikki vaihdot valmiiks ja joulukortitkin suurinpiirtein kirjoittanutkin...isänpäiväkortit on tehty ja muutama valmisujaiskorttikin väsätty...Peikkotytön haasteeseen en ole vastannut vielä---> se atc-haaste, kun odotan inspiraatiota. Ristiäiskutsukortit on turha aloittaa vielä, kun ei varmuudella tiedä että kumpi sieltä nyt tuleekaan. Poika on viimeisessä ultrassa näkynyt, mutta sanoi että viittaa poikaan, eli ei sit kuitenkaan voi ihan varma olla. Kortit kyllä teen värikkäiks että sillä ei oo mitään vaikutusta, mutta haluan nähdä nyytin ennen ku teen kortteja.

Siivoaminen ei kiinnosta kun se pitää tehdä suurinpiirtein istualteen rauhallisesti...ja mä tunnetusti olen suitsait-siivooja tyyppiä. Paitsi että ne siivoilut tuppaa aina leviämään laatikoihin ym....Tiskannut olen kyllä.

Eilen oli hirveen tuskanen olo ja ajattelin että katsotaan mitä yö tuo tullessaa, mutta ei se tuonut mitään muuta ku huonon unen. Jotenkin mä vaan ootan tapaamista vauvan kans silmätysten ja toivon kovasti että tulis nyt niitä supistuksia että sais lähtee synnyttämään.

Kotikotonakin myllää uudet tuulet ja ne ressaa mua. Huuleenkin iski herpes. Se tulee aina kun olen todella huolissani. Remontti ei edisty, sekään. Kello on jo yks ja miehen isän pitäis tulla laittamaan niitä kyprokkeja seinille, mutta ärsyttää se kun ei yhtään tiä millon se tulee. Mein isä kun on täällä tekemässä niin sitä alotetaan 7 aamulla ja lopetetaan puolelta öin. Näillä on tapana oleskella aamupäivä, juodaan kahvit TASAN klo 12 ja sitten tehään jotain ja sit tullaan pariks tunniks tohon mittailemaan ja sitten onkin jo ruoka TASAN klo 17. Sen jälkeen lähetäänkin urheileen ja sit tullaan vähäks aikaa taas tekeen, korkeintaa n. tunniksi ja sit onkin jo kello niin paljon että tulee puol ysin uutiset......Ja ajatelkaa, JOKA IKINEN päivä sama kaava. Ihan siis joka ikinen...ja monta vuotta....Mun miehen on ollu tosi vaikea tottua mun rytmeihin, ku sitä ei ole. Joskus extemporee lähetään kauppaan ja se on ihan sekasin. On se nyt oppinu kolmen ja puolen vuoden aikana jotain.

Että ymmärrättehän turhautumiseni remontin suhteen?...
Ja kun yläkertaa tehdään, niin se on varma se että sitä hommaa ei tee kukaan muu kun joku joka on 8h päivä 5 päivää vkossa. Makso mitä makso.

Mun pitää nyt lähteä Osmon kaa ulos vähäks aikaa, sen aika käy niin tylsäks että se tekee pahojaan. Jos sitten taas siirtelis muutamia tavaroita jonnekkin päin ja suunnittelis imuroivansa. Väsyttääkin niin vietävästi tää harmaa päivä.

Muuten kaikki ok, ja on ihan hyvä mieli. Mua vaan marisuttaa kun haluisin tehä kaikkee kivaa enkä saa aikaseks, maha on tiellä tai sit rupee kesken hommien väsyttään..

Omii