Omii on nyt palannut sitten työn pariin. Kaks viikkoo menny ja vielä pitäis jaksaa kaks kuukautta. Ei oo ihan kivasti alkanut hommat käyntiin. Eka viikko yksinään, pienin tuurausavuin ja tää toinen viikko alkanut uuden työparin kanssa.  Ekalla viikolla maanantaina iski flunssa ja sitten piti jo torstaina jäädä kotiin, ei kertakaikkiaan jaksanut. Yritin kovasti, mutta lääkäri sanoi että nyt on pakko levätä eikä miettiä ketähän ne mahtaa sinne mun tilalle nyt saada niin nopsaan. Näin pitkällä raskautta EI saa huhkia liikaa ja töitä pitää jakaa. Minnes jaat kun ei oo ketään kelle jakaa, ainakaan tällä ekalla viikolla.

No tää toinen viikko on alkanu vähän huonosti kans. Eilen pari ilmotti ettei pääse tulemaan ku vasta klo 13.30 ku on lääkäri. Olin sillee et joo just. No tänään se ehkä vähän oli pahoillaan tapahtuneesta ja yritti kovasti. Mut joku siinä mättää. Se on siis mua reippaasti vanhempi naisimmeinen ja täytyy sanoa että aika räiskyvän näkönen...vois ehkä pukeutua niin ku hänen ikäisensä, eikä sillee ku joku pahanen teini. Ja jututkin vois olla hieman.. Mä en jaksais kuunnella tollasen eronneen vanhan akan miesseikkailuja. Ja ku se kulkee mun perässä ku hai ja kokoajan pälättää niitä asioitaan ja sen pitäs olla lasten kans eikä juoruta mulle asioitaan. Sit vasta vois jutella mulle kun on tutustunu lapsiin ees hiukan. Mä ainakin haluan tutustua näihin uusiin lapsiin ihan rauhassa, enkä kuunnella jotain tyhmiä henk.kohtaisia asioita. Varsinkin kun ei kiinnosta. Mä oon sille hienovaraisesti sanonut et hei nyt sä voisit olla noitten lasten kans... mut ei kuule.

Sit mun pitäis vielä opettaa sille asioita ennen ku jään äitiyslomalle...voi luoja miten rankkaa. Noh, me ollaan vaan kaks päivää oltu töissä yhessä, ehkä se muuttuu ajan myötä. Ainakin toivon niin. Lapset on todella ihania!! Täytyy sanoa että ovat rauhallisia ja mukavia. Ei vielä yhtään villiyttä oo näyttänee. Työpari vaan rassaa.

MUTTA, En oo ehtinyt kiittää ketään lähetyksistä, enkä oo myöskään kuvannut mitään...MUTTA ISO KIITOS kaikille joiden kans oon vaihdellu :) On ollu mieluisia paketteja ja todella piristäneet mun päiviä täs puolentoista viikon aikana!Nyt pitää lähtee koiraa lenkityttämään...tosin se on hidasta kun kävely ei oikein sovi mulle..maha-asukki ainakin ilmottaa että nyt mennään liian lujaa ja pitää pysähtyy tai kävellä tooooodella hitaasti. Osmo parkakin joutuu aina venailemaan mua ja se välillä kattookin hieman kyllästyneenä. Oon kyl yrittäny selittää että en pääse lujempaa, mut ei näy ymmärtävän, jostain kumman syystä........mutta nähdään!!